Jenni Peltoniemi

Kategoria: kuntapolitiikka

  • Yhdessä kohti hyvinvoivaa Lietoa

    Yhdessä kohti hyvinvoivaa Lietoa

    Eilen oli tohinaa vaaliteltalla ja kävin paljon hyviä keskusteluja Lietolaisten kanssa. Keskustelua käytiin muun muassa uimahallin rakentamisesta Lietoon, terveyskeskuksen muutoksista, ikäihmisten palveluista, kirjaston aukiolosta ja oppimisen tuen uudistumisesta.

    Kirjaston aukioloajoissa keskusteluun nousi erityisesti lauantait, jolloin kirjasto on kiinni ja kuntalaiset eivät sinne pääse. Lapsiperheillä olisi aikaa käydä kirjastossa nimenomaan viikonloppuisin. Omatoimialue on auki lauantaisin, mutta se ei palvele läheskään kaikkia. Kirjaston aukioloajat tulee ottaa selvityksen alle, jotta kaikilla olisi mahdollisuus tähän palveluun. Lukutaito on tärkeä taito ja erityisen tärkeää on opetella sitä jo lapsesta asti vanhemman kanssa.

    Ikäihmisten palvelut puhututtivat ja ikääntyvien hyvinvointi. Tästä aiheesta olenkin jo kirjoitellut ja olen edelleen sitä mieltä, että mielekäs arki tukee jaksamista ja toimintakykyä. Liedossa on ikääntyneille kaikenlaista toimintaa liikunnasta askarteluun sekä kaupat ja luonto lähellä ja niin pitääkin olla.

    Uimahalli puhututti myös jonkin verran ja kaupunkilaiset ovat joidenkin puheesta jo saaneet sen kuvan, että se on Lietoon jo rakentumassa, vaikka näin ei vielä ihan ole. Uimahalli toisi kaupunkilaisille hyvinvointia arkeen, vesiliikunta sopii yleisesti kaikenikäisille ja sitä pystyy lähes kaikki harrastamaan. Ensin tulee kuitenkin selvittää kustannukset, kaavoitukset ja paljon muita asioita ennen kuin uimahallia aletaan suunnittelemaan.

    Oppimisen tuen uudistumisesta ja opiskelusta käytiin mahtavia keskusteluja. Oppimisen tuen uudistus tulee vaatimaan työtä ja uusia järjestelyjä kouluissa. Lietoon tarvitaan ensisijaisesti lisää erityisopettajia. Tuen uudistus mahdollistaa ainekohtaisen tuen, joka on äärimmäisen hyvä asia. Jokainen on hyvä jossain, joten tukea ei välttämättä tarvita kaikissa aineissa. Työtä on paljon ja sitä todella haluaisin jatkaa tulevalla kaudella.

    Kuntapäättäjien tehtävä on varmistaa, että lapset saavat laadukasta koulutusta yhdenvertaisesti joka puolella kaupunkia.

    Lopuksi haluan korostaa, että jokaisen Lietolaisen mielipide ja toive on tärkeä. Yhdessä voimme kehittää Lietoa entistä paremmaksi paikaksi elää, kasvaa ja ikääntyä. Kuunnellaan toisiamme, ja tehdään yhteistyötä, jotta voimme luoda hyvinvoivan kaupungin, jossa kaikilla on hyvä olla.

  • Kehitysvammaisille yhteisöllisyyttä ja vapaa-ajan tekemistä

    Kehitysvammaisille yhteisöllisyyttä ja vapaa-ajan tekemistä

    Kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden asiat ovat lähellä sydäntäni, koska työskentelen itse ohjaajana kehitysvammaisten ja autistien asumisyksikössä Liedossa. Yksikössä asuu nuoria aikuisia, jotka kaipaisivat nimenomaan iltaisin toimintaa tuomaan arkeen mukavaa tekemistä ja sosiaalista kanssakäymistä yhdessä muiden kanssa.

    Liedossa toimii useampikin kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö, joissa varmasti olisi kiinnostusta erilaiseen toimintaan ja kohtaamisiin. Liedon kohtaamispaikassa on joitakin tapahtumia kehitysvammaisille, mutta kaikkiin joihin olen törmännyt ovat keskellä päivää 10-14 välillä ja yleisesti työikäiset ovat työ-/päivätoiminnassa päivisin.

    Minusta olisi hienoa kehittää kohtaamispaikkaa niin, että siellä olisi esimerkiksi peli-iltoja tai discoja kehitysvammaisille. Turussa toimii Turun seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n kohtaamispaikka Tärsky, joka järjestää paljon erilaista toimintaa ja turvalliset tilat kohdata toisia. Tällaista toimintaa olisi hienoa mahdollistaa myös meille Lietoon ja asumisyksiköiden henkilöt voisivat tutustua toisiinsa.

    Esteettömyys on myös eriarvoisen tärkeää, kun puhutaan vammaisista ja heidän liikkumisestaan. Apuvälineiden kanssa tarvitaan tilaa, ja mikäli on portaita, tarvitaan ramppi. Kohtaamispaikkaan olisi ainakin helppoa kaikkien tulla ja tilat ovat muokattavissa.

    Toivon, että näiden ajatusten myötä voimme yhdessä kehittää Liedon kohtaamispaikkaa entistä paremmin palvelemaan kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden tarpeita. Yhteisöllisyys ja monipuolinen toiminta ovat avainasemassa, kun rakennamme tulevaisuutta, jossa jokainen voi tuntea itsensä osalliseksi ja kuuluvansa johonkin.

  • Koululainsäädännön muutokset ja yhdysluokkien haasteet

    Koululainsäädännön muutokset ja yhdysluokkien haasteet

    Olin kuulemassa tänään OAJ:n alueasiantuntijaa Jussi Tanhuanpäätä. Hän kertoi koululainsäädännön muuttumisesta ja siitä, miten uudet tuen portaat tulevat käyttöön ja miten niistä hyötyy isompi osa oppilaita. Tukea voidaan kohdentaa jatkossa helpommin ja oppilas saa ajoissa tarvitsemansa avun koulunkäyntiin.

    Keskustelimme koulujen resursseista erikokoisten koulujen välillä. Jussi Tanhuanpään puhe tukee omaa ajatustani, josta kirjoitinkin jo aiemmin blogiini. Pienessä koulussa on hyvät puolensa, kuten myös isommassa, mutta onko pienessä kuitenkaan tarpeeksi niitä hyviä puolia?

    Esimerkiksi jos pienessä koulussa on vaikka yksinäisempi lapsi, hänellä on pienemmät mahdollisuudet löytää itselleen kaveri, kun taas isommassa koulussa hänellä luultavasti olisi montakin hyvää kaveria. Yksinäisyys on vaarallista ja kenenkään ei pidä jäädä yksin.

    Palaan vielä tähän kielten opiskeluun ja valinnaisaineisiin, joiden mahdollisuudet ovat lähes olemattomat verrattuna isompaan kouluun. Valinnaisaine- tai kieliopetusryhmiä ei edes suunnitella, koska oppilasmäärä on valmiiksi liian pieni. Isommassa koulussa lapsella on mahdollisuus kehittyä ja vaikuttaa omaan opiskeluunsa paremmin kuin pienessä koulussa. Aineita ei voi opettaa etänä, koska perusopetuslaki tulee tässä vastaan.

    Yhdysluokkien opetuksen laatu on huonompaa verrattuna normaaliin luokkaopetukseen ja opetusta on vaikeampi eriyttää ylöspäin. Oppilaan koulunvaihto yhdysluokalta tavalliseen koululuokkaan, jopa oman kunnan sisällä on todella haastavaa, tai tarvitsisi löytää toinen yhdysluokka, joka on edennyt opetuksessa täysin samaa tahtia.

    On tärkeää, että keskustelua koululainsäädännön muutoksista ja niiden vaikutuksista jatketaan, tämä on hyvä muutos. Erilaisten koulujen hyvien ja huonojen puolien tunnistaminen auttaa tekemään työtä paremmin toimivan ja tasa-arvoisemman kouluverkon eteen, jossa jokaisella oppilaalla on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä omien vahvuuksiensa mukaan. Yhteistyöllä, resurssien oikeudenmukaisella jakamisella ja ennakkoluulottomalla ajattelulla voimme varmistaa, että jokainen lapsi saa parhaan mahdollisen koulutuksen.

  • Palvelut Liedossa

    Palvelut Liedossa

    Monipuolisia palveluita kaiken ikäisille

    Minusta on hienoa, että Lieto tarjoaa niin monenlaisia palveluita kaiken ikäisille. Itse työskentelen ja harrastan Liedossa, sekä käytän paljon paikallisten yrittäjien palveluita. Haluan, että yritykset pysyvät Liedossa, jotta kaikilla on palvelut mahdollisimman lähellä, eikä tarvitse lähteä naapurikaupunkiin. Näin luodaan myös työpaikkoja omaan kaupunkiin, kun yritysten palveluita käytetään ja tuetaan.

    Lapsiperheiden palvelut

    Lapsilla ja nuorilla on Liedossa paljon harrastusmahdollisuuksia mikä on todella hienoa. He pääsevät itse kulkemaan harrastuksiin, tai vanhempien ei ainakaan tarvitse kuskata toiselle paikkakunnalle ja se taas säästää aikaa kiireisessä arjessa. Harrastamalla Liedossa tuetaan paikallisia seuroja ja yhdistyksiä. Harrastaminen tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja valinnanvaraa löytyy paljon. Nykypäivänä puhutaan todella paljon siitä, että lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän, Liedossa on onneksi mahollisuus harrastaa jos jonkin näköistä liikuntaa.

    Liedossa on hyvä elää vauvasta vaariin. Lapsiperheille on monia erilaisia palveluita, kuten perhekahviloita ja maksuton avoin päiväkoti, joka mahdollistaa lapsen kotihoidon pidempään. Perhekahviloissa vanhemmat tutustuvat toisiinsa ja lapset saavat leikkikavereita. Vertaistuki vanhemmuudessa on kultaakin kallimpaa, koska pikkulapsiarki ei aina ole helppoa.

    Ikäihmisten palvelut

    Ikääntyneille Liedossa on paljon erilaista toimintaa, liikuntaa ja erilaista oppimista muun muassa. Lietoon on avattu myös uusi kohtaamispaikka, jossa on erilaisten yhdistysten järjestämää toimintaa ikäihmisille. Ruokakaupat tuovat kauppakassit kotiin asti ja se varmasti helpottaa monen arkea, kun ei tarvitse lähteä kauppaan itse ja kantaa painavia ostoksia.

    Yrityksille ja yrittäjille

    Liedon innovaatiokampus on hienosti kerännyt yhteen palveluun kaikki alueemme yritykset ja palvelut. Sinne on myös helppo yrityksen lisätä tietonsa ja kertoa mitä palveluita tuottaa. Lieto on yritysystävällinen kaupunki ja kaikkemme tehdään, jotta myös pysyy sellaisena.

    Liedossa on monipuolisia palveluita, jotka tekevät arjesta helpompaa ja mukavampaa kaiken ikäisille asukkaille. Tärkeää on pitää huolta siitä, että paikallisia yrityksiä ja palveluita tuetaan, jotta ne pysyvät paikkakunnalla ja luovat elinvoimaa koko yhteisölle.

  • Nepsyt väliinputoajina

    Nepsyt väliinputoajina

    Lasten neuropsykiatrisia (nepsy) on viime vuosina alettu tutkimaan enemmän kuin ennen. Suomessa tässä ollaan vielä melko lailla lapsen kengissä, etenkin kun lukee ulkomaalaisia tutkimuksia, joista saa laajemmin tietoa.  Yleisesti koulupsykologi tekee tutkimukset ja koululääkärit diagnosoivat;  yleisin diagnoosi on varmasti ADHD. Koululääkärit ovat pääsääntöisesti nuoria yleislääkäreitä eikä heillä ole tarvittavaa kokemusta nepsyasioista tai muista mahdollisista kirjon diagnooseista, sillä nepsykirjo on todella laaja.

     Lastenneurologit ovat tämän alan ammattilaisia, mutta yleensä toimivat ainoastaan konsultoivina lääkäreinä tarvittaessa, eivätkä edes tapaa koskaan lasta tai perhettä.  Diagnoosi voi olla väärä tai siihen ei suositella oikeita tukimuotoja –  kukaan ei siis osaa kertoa perheille mistä apua ja tukea arkeen saisi,  vaan kaikki pitäisi selvittää itse.

    Nepsylapset ovat aikalailla väliinputoajia tukimuotojen ja oikeanlaisen avun saamisen suhteen. Liedossa hoitava taho ei tunnu tietävän kuuluvatko nepsyhaasteet perheneuvolaan, vammaispalveluhihin vai mihin taholle ja usein perheitä pyöritetään useassa tahossa, mutta mistään ei kuitenkaan välttämättä saa sitä ihan oikeanlaista apua ja tietoa.  

    Nepsylasten arkeen tarvittaisiin ensisijaisesti kotiinvietäviä palveluita ja toimintaterapian, tai LAKU-kuntoutuksen kautta arjen haasteisiin keinoja perheille. Monilla nepsyperheillä on haasteena aamut, kun lapsen pitäisi toimia yksin, syödä, pukea, ottaa tarvittaessa lääke ja vielä lähteä oikeaan aikaan kouluun.  

    Myös päiväkodeissa ja kouluissa tarvittaisiin osaamista ja koulutusta nepsylasten kanssa. Aina ei voi olla ratkaisuna se, että vanhemmille soitetaan töihin, että lapsi pitää hakea kotiin haastavan käytöksen vuoksi, tai että lapsi on karannut kesken koulupäivän. Resurssit tulee järjestää niin, että aikusilla on osaaminen saada lapset rauhoittumaan päiväkoti- tai koulupäivän aikana.

    Neuroepätyypilliset kuormittuvat arjessa eri tavalla, kuin neurotyypilliset henkilöt ja se pitäisi ottaa huomioon heidän arjessaan. Mahdollisesti lyhyempi kouluviikko, lyhyemmät päivät tai esimerkiksi pienryhmäopetus saattaisi olla ratkaisu arjessa jaksamiseen. Yleensä haasteet heijastuvat koko perheeseen ja vanhemmat ovat myös kuormittuneita arjessa yrittäessään auttaa lastaan jaksamaan. Nepsyperheille pitäisi olla oma hoitopolku missä tarjottaisiin kaikki palvelut yhdestä ja samasta paikasta, tämä tulisi ehdottomasti liittää kouluterveydenhuoltoon.

  • Oppilaiden eriarvoisuus Liedossa

    Oppilaiden eriarvoisuus Liedossa

    Liedossa, kuten kaikkialla muuallakin ympäri Suomea puhutaan tasa-arvosta ja tasa-arvoisista mahdollisuuksista. Tavoitteena on varmistaa, että kaikilla oppilailla on samanveroiset mahdollisuudet osallistua monipuoliseen opetukseen riippumatta siitä, missä koulussa he opiskelevat. Tällä hetkellä Liedossa on kuitenkin niin, että kaikissa kouluissa ei ole samoja mahdollisuuksia muun muassa ruotsin kielen opiskeluun tai valinnaisaineiden tarjontaan.

    Liedon kouluissa oppilaiden mahdollisuudet vaihtelevat merkittävästi. Joissakin kouluissa on laaja valikoima valinnaisaineita, kuten kuvataidetta, musiikkia, erilaista liikuntaa ja teknologiaa, kun taas osassa kouluista tarjonta on suppea. Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan ja vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa kehittää taitojaan ja löytää omia kiinnostuksen kohteitaan, jotka saattavat vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa.

    Erityisesti ruotsin kielen opiskelu tulisi mahdollistaa kaikille viimeistään neljännestä luokasta ylöspäin, onhan Suomi kuitenkin edelleen kaksikielinen maa. Oppilaat saavat valita A2 kielen neljännellä luokalla, mutta siihen vaaditaan tarpeeksi iso ryhmäkoko, jotta kielen opetus toteutuu. Liedossa on rajattu minimiryhmäkooksi 14 oppilasta, joillain ikäryhmillä kouluissa ei ole edes tätä määrää oppilaita, joten tällöin halukkailla ei ole alkuunkaan mahdollisuutta valinnaiseen kieleen. Kielellisestä osaamisesta on monia hyötyjä myös tulevaisuudessa.

    Tällä hetkellä osa oppilaista on todella eriarvoisessa asemassa verrattuna moniin muihin, joilla on mahdollisuus opiskella kieliä ja valita erilaisista valinnaisaineista. Oppilaiden on tärkeää saada vaikuttaa omaan opiskeluunsa, sillä se lisää opiskeluintoa ja motivaatiota.

    Mikä ratkaisuksi? Siinä vasta pulma, kouluverkkoselvitys ja opetusryhmien yhdistäminen koulujen välillä, jossa tämä ongelma on. Kaikilla oppilailla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet opiskella ja vaikuttaa omaan opintopolkuunsa.

  • Olen ehdolla kuntavaaleissa

    Olen ehdolla kuntavaaleissa

    Politiikkaan lähdin viime vaalien aikaan vuonna 2021, jäin silloin varalle kaupunginvaltuustoon, tulevalla kaudella on tavoitteena istua kaupunginvaltuustossa, sekä tehdä lautakuntatyötä. Olen aina halunnut olla mukana vaikuttamassa vanhempainyhdistyksissä, työpaikalla ja kehittämässä ja luomassa uutta. Olen myös hyvin ratkaisukeskeinen ja asenteeni on se, että kaikesta selvitään kun oikea keino vain löytyy.

    Tällä hetkellä istun varhaiskasvatus- ja koulutus lautakunnassa, sekä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustossa. Minusta on hienoa, että olen saanut olla mukana päätöksenteossa isoissa hankkeissa tällä kaudella mm. uuden keskuskoulun rakentaminen Lietoon, sekä avasimme viime syksynä uuden päiväkodin Loukinaisiin. Haluan jatkaa työtä kuntalaisten hyväksi ja kehittää Lietoa vieläkin paremmaksi paikaksi asua.

    Minulle tärkeitä asioita ovat erityisesti tasa-arvoinen koulutus, sekä vanhusten hoito. Kouluissa ympäri Lietoa tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet perusopetukseen, kuten kieliin ja valinnaisaineisiin. Vanhustenhoitoon tulee ottaa yksityiset hoivakodit mukaan, jolloin julkisten terveyskeskusten paine pienenee.

    Lähde mukaan matkaani kohti kuntavaaleja, seuraamaan minua sosiaalisessa mediassa, sekä lukemaan blogiani. Tule tapaamaan minua teltalle, tapahtumista ilmoitan sosiaalisessa mediassa, sekä nettisivuillani.

  • Vanhusten hoito Varsinais-Suomessa

    Vanhusten hoito Varsinais-Suomessa

    Varha aloitti toimintansa reilu vuosi sitten. Ennen sitä ikäihmisille myönnettiin palveluseteleitä yksityisiin hoivakoteihin. Tällä hetkellä niin ei enää ole. Vanhukset makaavat terveyskeskusten käytävillä, koska vuodepaikat ja kunnalliset hoivakodit ovat tupaten täynnä. Miksi näin? Siksi, koska on päätetty julkisen hoitavan hinnalla millä hyvänsä.

    Onko tässä sitten jotain järkeä? Mielestäni ei tosiaan ole. Vanhukset ovat eläneet pitkän elämän ja tehneet työtä, sekä kasvattaneet jälkipolvia. Vanhuksille tulee taata heidän arvoisensa hoito hoivakodissa, heidän viimeisessä kodissaan, eikä terveyskeskusten ruuhkautuneilla käytävillä, missä ei ole mitään omaa rauhaa.

    Onneksi tähän on tulossa muutos Orpon hallituksen myötä, ensinnäkin kelakorvaukset on palautettu vanhalle tasolle ja kaikkeen hoitoon tulee mukaan myös yksityinen sektori, näin ollen palveluseteleitä tulee myöntää yksityisiin hoivakoteihin, jotka käyvät tällä hetkellä tyhjäkäynnillä. Huoneiden tyhjäkäynti tulee yrityksille todella kalliiksi ja kauanko pystyvät tällä tavalla enää palveluita tuottamaan? Ilman yksityistä vanhusten hoitoa emme tule toimeen.

    Uusiin sopimuksiin ei neuvotteluista huolimatta olla päästy, koska yksityinen sektori on nostanut hintojaan kustannusten kasvun myötä. Julkinen hoiva tulee kuitenkin kunnille ihan yhtä kalliiksi ja terveyskeskusten vuodepaikat vasta kalliiksi tulevatkin, eivätkä ikäihmiset siellä saa tarvitsemaansa kuntouttavaa palvelua. Hoivakodeissa kun työskentelee moniammatillinen tiimi kuntouttavalla työotteella.

    Tämä on asia, joka täytyy saada kuntoon mahdollisimman pian.

  • Filippiineiltä lisää työvoimaa?

    Filippiineiltä lisää työvoimaa?

    Hoitajapula koko Suomessa on valtava ja hoitajista revitään kaikki irti, hälytysrahoilla kunnat ja yksityiset kilpailevat työvoimasta. Hoitajamitoitusta nostetaan pikkuhiljaa onneksi ja lain vaatima hoitajamäärä on oltava joka paikassa. Hoitolaitoksia on jouduttu sulkemaan sen vuoksi, ettei työvoimaa ole saatu.

    Mikä ratkaisuksi? Turun kaupunki suunnittelee ”hankkivansa” työvoimaa Filippiineiltä. Tätä keinoa käyttää myös osa yksityisistä firmoista. Filippiineillä värvätään hoitoalan ihmisiä noin puolen vuoden mittaisille kielikursseille ja heidät lennätetään Suomeen siihen kaupunkiin, jossa työpaikka sijaitsee.  Työt alkavat lähes välittömästi työntekijöiden saavuttua Suomeen. Filippiiniläiset eivät osaa juurikaan Suomea puhua aloittaessaan työt. Joillakin on Ruotsin kielen kielikurssi käytynä ja alkuperäinen suunnitelma on ollut mennä Ruotsiin, mutta ovat jostain syystä  päätyneet  Suomeen ruotsinkielisille alueille töihin, eli eivät puhu Suomea lainkaan. Vanhukset pelkäävät ja arastelevat Filippiiniläisiä hoitajia, koska eivät ymmärrä tai saa selvää puheesta. Kaikille vanhuksille tulisi taata arvokas ja turvallinen hoito hoivakodeissa, mutta onko se sitä turvallista hoitoa ettei hoitajalla ja hoidettavalla ole samaa kieltä eivätkä ymmärrä toisiaan?

    Filippiineiltä tulevilla työntekijöillä ei ole edes omaa perhettä mukana, vaan heillä voi olla todella pienet lapset omassa maassaan ja ikävöivät heitä kovin, lähettävät myös rahaa perheilleen täältä ja siksi tekevät pitkiä päiviä ja mielellään pyhiä. Onko tämä inhimillistä heitä kohtaan? Joutuvat olemaan erossa omasta perheestään ja sukulaisistaan, tulevat vieraaseen maahan ilman tukiverkostoa.  Mielestäni tämä ratkaisu ei palvele ketään ja näin ei tulisi toimia.  Eikö hoitajapulaan ole todella minkäänlaista inhimillistä ratkaisua?

  • Ensimmäinen kokous takana

    Ensimmäinen kokous takana

    Tämän viikon keskiviikkona meillä oli ensimmäinen varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan kokous. Kokous oli mielenkiintoinen, sillä mukana oli paljon uusia luottamushenkilöitä. Kokouksen kulku oli luontevaa ja jotkin asiat herättivät myös hyvää keskustelua. Uskon, että tästä tulee todella mielenkiintoinen ja hyvä kausi. Teen tiivistä yhteistyötä myös omien puoluekavereiden kesken ja käymme keskustelua asioista.

    Liedon kunnassa on tulossa isoja investointeja kun uusi keskuskoulu rakennetaan ja Tarvasjoelle on tulossa uusi liikuntahalli koulun yhteyteen. Tällä hetkellä nykyisissä kouluissa seurataan sisäilman laatua tarkkaan koko ajan, koska lasten, nuorten ja henkilökunnan terveys on tärkeää. Uutta koulua aletaan rakentamaan niin pian kuin mahdollista. Koulusta on tarkoitus tulla iso, hieno ja tämän ajan mukainen.

    Minua on mitetityttänyt palkat Liedossa, esimerkiksi varhaiskasvatusopettajien palkat ovat todella paljon pienemmät kuin ympärikunnissa ja tällöin henkilökuntaa ei Lietoon töihin saada ja palkataan epäpäteviä määräaikaisia opettajia. Tämä ei ole pitkällä tähtäimellä ihanteellinen tilanne, koska opettajat vaihtuvat jatkuvasti eikä saada varmaa pysyvää henkilökuntaa. Tämän hetkinen henkilökunta on pääsääntöisesti kuitenkin tyytyväinen työhönsä Liedossa. Lasten hoitoon ollaan todella tyytyväisiä joka puolella kuntaa ja se on hyvä asia. Oma kokemus kunnan varhaiskasvatuksesta on ainakin todella positiivinen.

    Tulevana maanantaina on valtuustoseminaari, jota odotan mielenkiinnolla. Syksyn alku on ainakin ollut lupaava ja mielenkiintoinen, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

    Hyvää Suomen luonnon päivää!