Tekijä: Jenni Peltoniemi

  • Filippiineiltä lisää työvoimaa?

    Filippiineiltä lisää työvoimaa?

    Hoitajapula koko Suomessa on valtava ja hoitajista revitään kaikki irti, hälytysrahoilla kunnat ja yksityiset kilpailevat työvoimasta. Hoitajamitoitusta nostetaan pikkuhiljaa onneksi ja lain vaatima hoitajamäärä on oltava joka paikassa. Hoitolaitoksia on jouduttu sulkemaan sen vuoksi, ettei työvoimaa ole saatu.

    Mikä ratkaisuksi? Turun kaupunki suunnittelee ”hankkivansa” työvoimaa Filippiineiltä. Tätä keinoa käyttää myös osa yksityisistä firmoista. Filippiineillä värvätään hoitoalan ihmisiä noin puolen vuoden mittaisille kielikursseille ja heidät lennätetään Suomeen siihen kaupunkiin, jossa työpaikka sijaitsee.  Työt alkavat lähes välittömästi työntekijöiden saavuttua Suomeen. Filippiiniläiset eivät osaa juurikaan Suomea puhua aloittaessaan työt. Joillakin on Ruotsin kielen kielikurssi käytynä ja alkuperäinen suunnitelma on ollut mennä Ruotsiin, mutta ovat jostain syystä  päätyneet  Suomeen ruotsinkielisille alueille töihin, eli eivät puhu Suomea lainkaan. Vanhukset pelkäävät ja arastelevat Filippiiniläisiä hoitajia, koska eivät ymmärrä tai saa selvää puheesta. Kaikille vanhuksille tulisi taata arvokas ja turvallinen hoito hoivakodeissa, mutta onko se sitä turvallista hoitoa ettei hoitajalla ja hoidettavalla ole samaa kieltä eivätkä ymmärrä toisiaan?

    Filippiineiltä tulevilla työntekijöillä ei ole edes omaa perhettä mukana, vaan heillä voi olla todella pienet lapset omassa maassaan ja ikävöivät heitä kovin, lähettävät myös rahaa perheilleen täältä ja siksi tekevät pitkiä päiviä ja mielellään pyhiä. Onko tämä inhimillistä heitä kohtaan? Joutuvat olemaan erossa omasta perheestään ja sukulaisistaan, tulevat vieraaseen maahan ilman tukiverkostoa.  Mielestäni tämä ratkaisu ei palvele ketään ja näin ei tulisi toimia.  Eikö hoitajapulaan ole todella minkäänlaista inhimillistä ratkaisua?

  • Ensimmäinen kokous takana

    Ensimmäinen kokous takana

    Tämän viikon keskiviikkona meillä oli ensimmäinen varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan kokous. Kokous oli mielenkiintoinen, sillä mukana oli paljon uusia luottamushenkilöitä. Kokouksen kulku oli luontevaa ja jotkin asiat herättivät myös hyvää keskustelua. Uskon, että tästä tulee todella mielenkiintoinen ja hyvä kausi. Teen tiivistä yhteistyötä myös omien puoluekavereiden kesken ja käymme keskustelua asioista.

    Liedon kunnassa on tulossa isoja investointeja kun uusi keskuskoulu rakennetaan ja Tarvasjoelle on tulossa uusi liikuntahalli koulun yhteyteen. Tällä hetkellä nykyisissä kouluissa seurataan sisäilman laatua tarkkaan koko ajan, koska lasten, nuorten ja henkilökunnan terveys on tärkeää. Uutta koulua aletaan rakentamaan niin pian kuin mahdollista. Koulusta on tarkoitus tulla iso, hieno ja tämän ajan mukainen.

    Minua on mitetityttänyt palkat Liedossa, esimerkiksi varhaiskasvatusopettajien palkat ovat todella paljon pienemmät kuin ympärikunnissa ja tällöin henkilökuntaa ei Lietoon töihin saada ja palkataan epäpäteviä määräaikaisia opettajia. Tämä ei ole pitkällä tähtäimellä ihanteellinen tilanne, koska opettajat vaihtuvat jatkuvasti eikä saada varmaa pysyvää henkilökuntaa. Tämän hetkinen henkilökunta on pääsääntöisesti kuitenkin tyytyväinen työhönsä Liedossa. Lasten hoitoon ollaan todella tyytyväisiä joka puolella kuntaa ja se on hyvä asia. Oma kokemus kunnan varhaiskasvatuksesta on ainakin todella positiivinen.

    Tulevana maanantaina on valtuustoseminaari, jota odotan mielenkiinnolla. Syksyn alku on ainakin ollut lupaava ja mielenkiintoinen, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

    Hyvää Suomen luonnon päivää!