Kategoria: koulutus

  • Yhdessä kohti hyvinvoivaa Lietoa

    Yhdessä kohti hyvinvoivaa Lietoa

    Eilen oli tohinaa vaaliteltalla ja kävin paljon hyviä keskusteluja Lietolaisten kanssa. Keskustelua käytiin muun muassa uimahallin rakentamisesta Lietoon, terveyskeskuksen muutoksista, ikäihmisten palveluista, kirjaston aukiolosta ja oppimisen tuen uudistumisesta.

    Kirjaston aukioloajoissa keskusteluun nousi erityisesti lauantait, jolloin kirjasto on kiinni ja kuntalaiset eivät sinne pääse. Lapsiperheillä olisi aikaa käydä kirjastossa nimenomaan viikonloppuisin. Omatoimialue on auki lauantaisin, mutta se ei palvele läheskään kaikkia. Kirjaston aukioloajat tulee ottaa selvityksen alle, jotta kaikilla olisi mahdollisuus tähän palveluun. Lukutaito on tärkeä taito ja erityisen tärkeää on opetella sitä jo lapsesta asti vanhemman kanssa.

    Ikäihmisten palvelut puhututtivat ja ikääntyvien hyvinvointi. Tästä aiheesta olenkin jo kirjoitellut ja olen edelleen sitä mieltä, että mielekäs arki tukee jaksamista ja toimintakykyä. Liedossa on ikääntyneille kaikenlaista toimintaa liikunnasta askarteluun sekä kaupat ja luonto lähellä ja niin pitääkin olla.

    Uimahalli puhututti myös jonkin verran ja kaupunkilaiset ovat joidenkin puheesta jo saaneet sen kuvan, että se on Lietoon jo rakentumassa, vaikka näin ei vielä ihan ole. Uimahalli toisi kaupunkilaisille hyvinvointia arkeen, vesiliikunta sopii yleisesti kaikenikäisille ja sitä pystyy lähes kaikki harrastamaan. Ensin tulee kuitenkin selvittää kustannukset, kaavoitukset ja paljon muita asioita ennen kuin uimahallia aletaan suunnittelemaan.

    Oppimisen tuen uudistumisesta ja opiskelusta käytiin mahtavia keskusteluja. Oppimisen tuen uudistus tulee vaatimaan työtä ja uusia järjestelyjä kouluissa. Lietoon tarvitaan ensisijaisesti lisää erityisopettajia. Tuen uudistus mahdollistaa ainekohtaisen tuen, joka on äärimmäisen hyvä asia. Jokainen on hyvä jossain, joten tukea ei välttämättä tarvita kaikissa aineissa. Työtä on paljon ja sitä todella haluaisin jatkaa tulevalla kaudella.

    Kuntapäättäjien tehtävä on varmistaa, että lapset saavat laadukasta koulutusta yhdenvertaisesti joka puolella kaupunkia.

    Lopuksi haluan korostaa, että jokaisen Lietolaisen mielipide ja toive on tärkeä. Yhdessä voimme kehittää Lietoa entistä paremmaksi paikaksi elää, kasvaa ja ikääntyä. Kuunnellaan toisiamme, ja tehdään yhteistyötä, jotta voimme luoda hyvinvoivan kaupungin, jossa kaikilla on hyvä olla.

  • Koululainsäädännön muutokset ja yhdysluokkien haasteet

    Koululainsäädännön muutokset ja yhdysluokkien haasteet

    Olin kuulemassa tänään OAJ:n alueasiantuntijaa Jussi Tanhuanpäätä. Hän kertoi koululainsäädännön muuttumisesta ja siitä, miten uudet tuen portaat tulevat käyttöön ja miten niistä hyötyy isompi osa oppilaita. Tukea voidaan kohdentaa jatkossa helpommin ja oppilas saa ajoissa tarvitsemansa avun koulunkäyntiin.

    Keskustelimme koulujen resursseista erikokoisten koulujen välillä. Jussi Tanhuanpään puhe tukee omaa ajatustani, josta kirjoitinkin jo aiemmin blogiini. Pienessä koulussa on hyvät puolensa, kuten myös isommassa, mutta onko pienessä kuitenkaan tarpeeksi niitä hyviä puolia?

    Esimerkiksi jos pienessä koulussa on vaikka yksinäisempi lapsi, hänellä on pienemmät mahdollisuudet löytää itselleen kaveri, kun taas isommassa koulussa hänellä luultavasti olisi montakin hyvää kaveria. Yksinäisyys on vaarallista ja kenenkään ei pidä jäädä yksin.

    Palaan vielä tähän kielten opiskeluun ja valinnaisaineisiin, joiden mahdollisuudet ovat lähes olemattomat verrattuna isompaan kouluun. Valinnaisaine- tai kieliopetusryhmiä ei edes suunnitella, koska oppilasmäärä on valmiiksi liian pieni. Isommassa koulussa lapsella on mahdollisuus kehittyä ja vaikuttaa omaan opiskeluunsa paremmin kuin pienessä koulussa. Aineita ei voi opettaa etänä, koska perusopetuslaki tulee tässä vastaan.

    Yhdysluokkien opetuksen laatu on huonompaa verrattuna normaaliin luokkaopetukseen ja opetusta on vaikeampi eriyttää ylöspäin. Oppilaan koulunvaihto yhdysluokalta tavalliseen koululuokkaan, jopa oman kunnan sisällä on todella haastavaa, tai tarvitsisi löytää toinen yhdysluokka, joka on edennyt opetuksessa täysin samaa tahtia.

    On tärkeää, että keskustelua koululainsäädännön muutoksista ja niiden vaikutuksista jatketaan, tämä on hyvä muutos. Erilaisten koulujen hyvien ja huonojen puolien tunnistaminen auttaa tekemään työtä paremmin toimivan ja tasa-arvoisemman kouluverkon eteen, jossa jokaisella oppilaalla on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä omien vahvuuksiensa mukaan. Yhteistyöllä, resurssien oikeudenmukaisella jakamisella ja ennakkoluulottomalla ajattelulla voimme varmistaa, että jokainen lapsi saa parhaan mahdollisen koulutuksen.