Olen aiemmissa blogipostauksissani kirjoittanut lasten oppimisesta ja sen mahdollistamisesta.

Lapset vaihtoivat koulua tänä syksynä isompaan noin 450 oppilaan kouluun noin 50 oppilaan kyläkoulusta. Tähän päätökseen vaikutti moni asia, mutta tärkeimpänä asiana on lasten mahdollisuus oppimiseen.

Vuosi sitten, kun poikani meni neljännelle luokalle, hän oli valinnut ruotsin kielen alkavaksi neljänneltä luokalta, kyselin rehtorilta silloin, että miksi sitä ei ole lukujärjestyksessä, niin hän vastasi, että koska oppilaita on liian vähän. Kunta on linjannut ryhmän minimikooksi 14 lasta ja heitä oli luokalla 11 oppilasta, eihän ryhmää siis olisi tullutkaan ja ihmettelen, miksi tämä edes annettiin valita, jos ryhmää ei tule kuitenkaan? Tämä jäi todella harmittamaan erityisesti poikaani ja myös meitä vanhempia, koska lapsella ei ollutkaan mahdollisuutta kielen opiskeluun. Poikani on kielellisesti erityisen lahjakas ollut jo pienestä asti, mutta englannin kielessäkään eriyttäminen ylöspäin ei ollut jostain syystä mahdollista, vaikka sen perään kyllä kyseltiin.

Tyttäreni puhui keväällä myös ruotsin kielen opiskelusta ja kerroin hänelle heti, että ryhmää ei varmasti tule, koska oppilaita on liian vähän, hän halusi myös erilaisen valinnaisaineen, koska oli harrastuksessaan kuullut muilta lapsilta mitä muissa Liedon kouluissa on tarjolla. Lähdimme yhdessä selvittämään asiaa ja perheenä päädyimme siihen, että lapset vaihtavat koulua, jotta opiskelumahdollisuudet paranevat ja lapset saavat mitä haluavat, lisää mahdollisuuksia.

Uudessa koulussa on liikuntasali, jota ei pienessä kyläkoulussa ole lainkaan. Kylältä kuskataan koko koulu kerran viikossa Lietohalliin liikuntatunneille. Halli on poissa käytöstä esimerkiksi kirjoitusten aikana, tai jos siellä on jokin turnauspäivä, jos nämä päivät osuvat huonoon säähään, jää lapsilta liikuntatunnit väliin ja ovat esimerkiksi pelanneet lautapelejä. Mielestäni se on väärin lapsia kohtaan ja nyt kun muutenkin ollaan huolissaan lasten ja nuorten liikkumisesta, niin siihen pitäisi nimenomaan kiinnittää enemmän huomiota.

Olen saanut paljon kommenttia siitä, että olen maininnut lasten huonommat mahdollisuudet pienessä kyläkoulussa verrattuna isompaan kouluun. Pienen kyläkoulun haasteita ei saisi tuoda esiin lainkaan, mutta eikö lapsilla tai heidän tulevaisuudellansa ole mitään väliä?

Minulle myös sanottiin, että ”ei ruotsin kielen ryhmiä ole muissakaan kouluissa”, no lasteni uudessa koulussa nyt ainakin toteutui 27 lapsen opetusryhmä.

Ja en vieläkään ole millään tavalla ole sitä mieltä, etteikö kyläkoulu ole ihana ja yhteisöllinen paikka kasvaa, mutta fakta on se, että oppimismahdollisuudet eivät ole samat, kuin isommassa koulussa.

Lapseni suusta: ”Äiti, kiitos kun sä vaihdoit meidän koulua.” <3